Tänään alkaa varvassandaalikausi! Näillä mennään niin paljon kun mahollista. Viime kesän hurahduksessa ostin kolmet sandaalit. Saa nähä miten käy tänä kesänä. Myös varpaat saivat kesälookin. Roosan värinen kynsilakka ja ukkovarpaisiin kukat timateilla.
Elämää Nepossa
Meijän perheen eloa ja arkea
tiistai 20. toukokuuta 2014
Pihahommia
Viikonloppuna luimme Monan kanssa vanhoja tekstejä ja katselimme kuvia. Tajusin kuinka kiva näitä on lueskella jälkikäteen. Päätin skarpata kirjoittamisessa tänne. Katsotaan kuinka kauan tämä reipastuminen kestää.
Viikonloppuna pistimme pihaamme kuntoon. Oli pitkästä aikaa lämmintä ja mikäs sen mukavampaa kun viettää päivät ulkona. Tytöt olivat innoissaan ja leikkivät kaikkea mahollista. Leluja oli roudattuna pitkin pihaa ja mielikuvitus heillä laukkasi miljoonaa.
Monan lemppareita ovat eväsretket ulkona. Ei ole väliä onko se omassa pihassa, moottoriradalla vai meren rannassa. Sopuisasti tytöt hakivat viltin ja eväitä. Makkasesta vikat mansikat ja maissia. Täytyy alkaa kaappeja varustaa kesäeväisiin.
Vappuaattona aloitin kukkapenkin nyppisin. Vähän sain edestä nypittyä ja illalla tajusin, että nypin myös unikkojen alut. Nyt oli taimet hiukan isompia ja oli helpompi tunnistaa. Sitä en tiiä menikö vieläkään oikein.. Mutta sain nypittyä koko ison kukkapenkkini jonka rikkaruohot olivat vallanneet täysin. Vielä uutta multaa päälle ja uudet unikot maahan.
Jp teki ison työn raivatessaan rinnettä. Siellä oli puuta, pensasta ja vaikka mitä kasvustoa. Yritys oisi saaha tuohon rinteeseen ruoho kasvamaan. Meillä lienee joskus ihan oikea piha eikä ryteikkö!
Meijän kesäheinät.
torstai 16. tammikuuta 2014
Hiljaiseloa
Lähes vuosi kirjoittamatta tänne mitään. Ehkä tämä lähtee tästä taas. Tyttöjen touhuista riittää kerrottavaa. Gg-hurahdus on ollut aika jäissä mutta uuden malliston saapuminen kauppoihin on saanut hurahduksen taas käyntiin. Muutenkin alkaa kevät kolkuttelemaan ja tekee mieli laittaa kotia, tuoda hiukan jotain väriä kotiin. Tämä talvi on mukavaa myös! Kovin on kaunis tuo valkoinen maailma!
lauantai 9. maaliskuuta 2013
Talvisia päiviä
Viime viikot ovat olleet hulinaa ja rauhaa. Ensin vietettiin etelän hiihtolomaa ja serkut olivat meillä kylässä. Kauan odotettu yökyläily onnistui myös vaikka yksi yö ei tyttöjen mielestä riittänyt mihinkään. Sitten oli pohjosen hiihtolomaviikko ja saimme tädin kylään. Kiersimme koko viikon turun ympäristöä: kauppoja, kirppistä, leaf areenaa, makkaranpaistoa, oleskelua, tädin seurasta nauttien.
Väliin on mahtunut arkista eloa: kerhoa, töitä ja kotona oloa. Mona on keskittynyt pääsiäiskoristeiden askarteluun ja meille tulee ensi viikolla maailman hienoimmat koristeet pitkin kotia.
Koska itse en jaksa innostua askartelusta kovinkaan paljon, keskityn tekemään jotakin hyödyllisempää. Nyt ollaan jo niin lähellä kesää, että voi rauhassa tyhjentää pakastinta marjoista.
Rosa rakastaa pulkkaa. Joka kerta ulkona pitäisi saaha vetää pulkkaa tai laskea mäkeä. Rosa-neiti saattaa kulkea pitkin pihaa vaikka vartin ja vedellä pulkkaa. Hanskoista meillä on pieniä erimielisyyksiä..
Monalle ulkoilu on yhtä seikkailua. Aurinkoisina päivinä hän voi olla koko päivän ulkona ja suuttuu kun pitää tulla välillä syömään. Välillä kyllä hiukan jännittää kuinka korkealle puuhun hän on kiivennyt tai kuinka pitkälle seurannut eläinten jälkiä..
Noin yleisesti ottaen vihaan aikaisia aamuja. Lapset ovat alkaneet heräämään aiemmin kun on valoisampaa. Mutta viime aikoina on ollut älyttömän makeita aamuja. Aurinko nousee mereltä ja värjää koko taivaan punaisella, välillä olohuoneeseenkin loistaa oranssi möllykkä lumoavasti. Jään vaan tuijottamaan sitä (ja aamuvuoroihin tulee kiire kun vaan tuijottelen kaunista maisemaa). Mihinkään ei ole kiire ja mieli on hyvin rauhallinen, tämän takia kannatti herätä aikaisin! (Ja kun olen iso, osaan ottaa upean kuvan kauniista aamusta!)
torstai 21. helmikuuta 2013
Virta vähissä
Aina ei ole hyvä päivä. Kaikki on vaikeaa ja mitään ei saa aikaiseksi, lapsetkin muka vaan kiukuttelee, kiljuvat ja keksivät kaikkea pöllöä. Mikään ei ole sen suuremmin huonosti mutta ...
Pupu huutelee vessassa: "Päästäkää minut pois!" mutta on onnellinen kun sai seuraa.
Jotain lääkettä on olotilaan keksittävä! Syöminen on aina mieltä piristävää. Ainakin jos syö hyvää kinkkupiirakkaa maailman hienoimmasta piirakkavuuasta!
Takkatulen ääressä istuskelusta saa aina virtaa. Tulen katselu on hyvin rauhoittavaa. Onneksi näin talvella saa poltella usein tulia!
Onhan sekin kivaa kun löytää jotain mitä on kauan hakenut. Tuohon mukiin sopivaa käsipyyhettä metsästin kauan ja kehittelin jo useamman eri vaihtoehdon mutta sitten löytyi tämä ruokakauppareissulta.
Lapset kuluttavat virtaani hyvin paljon mutta kyllä sitä heiltä saakin. Ja virtaa heillä riittää kovasti. Vielä yksi silta ennen sänkyyn menoa. Oli kiva päivä tänään!
torstai 14. helmikuuta 2013
keskiviikko 13. helmikuuta 2013
gg siellä, gg täällä
Ensimmäisen GreenGate mukin ostettuani ajattelin tulevaisuudessa ehkä ostavani muutaman lisää. Vuosien varrella (tai viime aikoina) homma on lähtenyt hiukan lapasesta. Tytär totesikin, että meillä on ihan joka paikassa greengatea. Itse olen ihan eri mieltä =).
Tämä valkoinen lipasto on mun ja JPn eka yhteinen ostos. Jp muutti luokseni ja hänen vaattensa piti saaha johonkin. Ajan saatossa, erityisesti kannessa,
näkyy elämän jälkiä. Tilasin niiden peitoksi 3 gg:n koriliina ja tein niistä kaitaliinan. Ja tuo minttu on lumonnut mut ihan täysin!
Synttärilahja (gg:n maitopullo) sai käyttöä maljakkona. Haaveilen vaaleanpunaisista kukkasista mutta ne oottavat vielä löytämistä.
Keittiössä on pieni apupöytä tyttöjen kokkailuita varten. Tämän pöydän tavarat tuppaavat löytymään milloin mistäkin kun juniori keksii niille uusia käyttötarkoituksia. Tuota kynttilää ei ikinä polteta tuossa termiittivaaran takia.
Kevään gg-uutuuksissa oli uuden mallisia korkeampia lattemukeja. Ne huutelivat mulle mutta ongelma oli, etteivät ne mahu cappucinokoneen alle. Joten toinen niistä päätyi keittiöön uudeksi saksipurkiksi ja toinen vessaan hammasharjamukiksi.
Eteisestä tultaessa on lipasto, johon on sullottu pipot, hanskat ja huivit. Tämä lipasto on luksusta! Ei tarvitse pieniin muovikoreihin sulloa hanskoja. Lipaston päälle on eksynyt myös yksi gg:n koriliina ja takana pari Monan tekemää enkeliä.
Tämä kyltti oli pakko ostaa, koska se sopii hyvin tähän elämään, jota elämme ja mitä valintoja teemme. Kyltin näkeminen välillä pysäyttää. Saatan olla hyvin keskittynyt miettimään mitä kaikkea GreenGatea pitäisi vielä saaha, jos saisin sellaiset verhot, sekin pitäisi uusia, pitäisikö mennä vakituiseen töihin, jotta oisi enemmän rahaa soppailla..no voi hyvänen aika! Mullahan on kaikki ihan mielettömän hyvin enkä todellakaan halua pistää likkoja hoitoon sen takia, että äiti saa uusia gg-kuppeja!
Tilaa:
Kommentit (Atom)
