Talvisia päiviä

Viime viikot ovat olleet hulinaa ja rauhaa. Ensin vietettiin etelän hiihtolomaa ja serkut olivat meillä kylässä. Kauan odotettu yökyläily onnistui myös vaikka yksi yö ei tyttöjen mielestä riittänyt mihinkään. Sitten oli pohjosen hiihtolomaviikko ja saimme tädin kylään. Kiersimme koko viikon turun ympäristöä: kauppoja, kirppistä, leaf areenaa, makkaranpaistoa, oleskelua, tädin seurasta nauttien.

Väliin on mahtunut arkista eloa: kerhoa, töitä ja kotona oloa. Mona on keskittynyt pääsiäiskoristeiden askarteluun ja meille tulee ensi viikolla maailman hienoimmat koristeet pitkin kotia.

Koska itse en jaksa innostua askartelusta kovinkaan paljon, keskityn tekemään jotakin hyödyllisempää. Nyt ollaan jo niin lähellä kesää, että voi rauhassa tyhjentää pakastinta marjoista. 

Rosa rakastaa pulkkaa. Joka kerta ulkona pitäisi saaha vetää pulkkaa tai laskea mäkeä. Rosa-neiti saattaa kulkea pitkin pihaa vaikka vartin ja vedellä pulkkaa. Hanskoista meillä on pieniä erimielisyyksiä..

Monalle ulkoilu on yhtä seikkailua. Aurinkoisina päivinä hän voi olla koko päivän ulkona ja suuttuu kun pitää tulla välillä syömään. Välillä kyllä hiukan jännittää kuinka korkealle puuhun hän on kiivennyt tai kuinka pitkälle seurannut eläinten jälkiä.. 

Noin yleisesti ottaen vihaan aikaisia aamuja. Lapset ovat alkaneet heräämään aiemmin kun on valoisampaa. Mutta viime aikoina on ollut älyttömän makeita aamuja. Aurinko nousee mereltä ja värjää koko taivaan punaisella, välillä olohuoneeseenkin loistaa oranssi möllykkä lumoavasti. Jään vaan tuijottamaan sitä (ja aamuvuoroihin tulee kiire kun vaan tuijottelen kaunista maisemaa). Mihinkään ei ole kiire ja mieli on hyvin rauhallinen, tämän takia kannatti herätä aikaisin! (Ja kun olen iso, osaan ottaa upean kuvan kauniista aamusta!)

Virta vähissä

Aina ei ole hyvä päivä. Kaikki on vaikeaa ja mitään ei saa aikaiseksi, lapsetkin muka vaan kiukuttelee, kiljuvat ja keksivät kaikkea pöllöä. Mikään ei ole sen suuremmin huonosti mutta ...

Pupu huutelee vessassa: "Päästäkää minut pois!" mutta on onnellinen kun sai seuraa. 

Jotain lääkettä on olotilaan keksittävä! Syöminen on aina mieltä piristävää. Ainakin jos syö hyvää kinkkupiirakkaa maailman hienoimmasta piirakkavuuasta!

Takkatulen ääressä istuskelusta saa aina virtaa. Tulen katselu on hyvin rauhoittavaa. Onneksi näin talvella saa poltella usein tulia!

Onhan sekin kivaa kun löytää jotain mitä on kauan hakenut. Tuohon mukiin sopivaa käsipyyhettä metsästin kauan ja kehittelin jo useamman eri vaihtoehdon mutta sitten löytyi tämä ruokakauppareissulta.

Lapset kuluttavat virtaani hyvin paljon mutta kyllä sitä heiltä saakin. Ja virtaa heillä riittää kovasti. Vielä yksi silta ennen sänkyyn menoa. Oli kiva päivä tänään!

14.2.

Hyvää YstävänPäivää!!

gg siellä, gg täällä

Ensimmäisen GreenGate mukin ostettuani ajattelin tulevaisuudessa ehkä ostavani muutaman lisää. Vuosien varrella (tai viime aikoina) homma on lähtenyt hiukan lapasesta. Tytär totesikin, että meillä on ihan joka paikassa greengatea. Itse olen ihan eri mieltä =).

Tämä valkoinen lipasto on mun ja JPn eka yhteinen ostos. Jp muutti luokseni ja hänen vaattensa piti saaha johonkin. Ajan saatossa, erityisesti kannessa,

näkyy elämän jälkiä. Tilasin niiden peitoksi 3 gg:n koriliina ja tein niistä kaitaliinan. Ja tuo minttu on lumonnut mut ihan täysin!

Synttärilahja (gg:n maitopullo) sai käyttöä maljakkona. Haaveilen vaaleanpunaisista kukkasista mutta ne oottavat vielä löytämistä.

Keittiössä on pieni apupöytä tyttöjen kokkailuita varten. Tämän pöydän tavarat tuppaavat löytymään milloin mistäkin kun juniori keksii niille uusia käyttötarkoituksia. Tuota kynttilää ei ikinä polteta tuossa termiittivaaran takia.

Kevään gg-uutuuksissa oli uuden mallisia korkeampia lattemukeja. Ne huutelivat mulle mutta ongelma oli, etteivät ne mahu cappucinokoneen alle. Joten toinen niistä päätyi keittiöön uudeksi saksipurkiksi ja toinen vessaan hammasharjamukiksi. 

Eteisestä tultaessa on lipasto, johon on sullottu pipot, hanskat ja huivit. Tämä lipasto on luksusta! Ei tarvitse pieniin muovikoreihin sulloa hanskoja. Lipaston päälle on eksynyt myös yksi gg:n koriliina ja takana pari Monan tekemää enkeliä.

Tämä kyltti oli pakko ostaa, koska se sopii hyvin tähän elämään, jota elämme ja mitä valintoja teemme. Kyltin näkeminen välillä pysäyttää. Saatan olla hyvin keskittynyt miettimään mitä kaikkea GreenGatea pitäisi vielä saaha, jos  saisin sellaiset verhot, sekin pitäisi uusia, pitäisikö mennä vakituiseen töihin, jotta oisi enemmän rahaa soppailla..no voi hyvänen aika! Mullahan on kaikki ihan mielettömän hyvin enkä todellakaan halua pistää likkoja hoitoon sen takia, että äiti saa uusia gg-kuppeja!

Laskiaistiistai

Tiistaina olimme reippaita! Heräsimme aikaisin ja teimme paljon kaikkea yhdessä. Itse keittelin elämäni ekaa kertaa hernekeittoa (muutakin kuin purkista) ja hyvää tuli. Innokas leipuri Mona leipoi meille laskiaispullat. Rosa nukkui nelisen tuntia päikkäreitä ja sisko sai leipoa ihan rauhassa. 

Tummien kuvien postaus. Joskus vielä opin käyttämään kameraa..

Illalla kävimme tyttöjen kanssa pihalla. Tehtiin lumityöt, laskettiin mäkeä, myllättiin lumessa. En tiedä kumpi likoista on enemmän innoissaan lumesta, itse ihailin valkoisen maailman kauneutta. Illalla nukkumatti tuli aikaisin kylään, hyvä jotta iltapala saatiin syötyä =). 

Nyt on hyvä keskittyä paaston aikaan, hiljentyä, tutkia itseään ja keskittyä siihen, mikä on tärkeintä. Tosin tämä tuhkakeskiviikko alkoi näemmä hirveällä legotappelulla sisarusten kesken..

LaskiaisMökkiViikonloppu

Kaksi perhettä metsän keskeltä lähti viikonlopun viettoon metsän keskelle mökille Sastamalaan. Meillä oli taas lähtö kaaottinen kun jätin pakkaamisen viime tippaan ja auto oli kattoa myöten täynnä tavaraa. Kävimme porukalla matkan varrella kaupassa ja sen jälkeen pystyi rauhoittumaan itsekin.

Lumituiskussa löysimme perille ja mökki oli juuri passelin kokoinen meille. Perjantai-ilta vietettiin kaikessa rauhassa mökillä. 

Lauantai aloitettiin minulle hyvin tyypillisellä todella rauhallisella sekä pitkällä aamulla. Sitten lähdimme seikkailemaan Herra Hakkaraisen Taloon. Siellä tytöt saivat seikkailla ritarien kanssa, leikkiä vanhanajan kaupassa, suutarissa, apteekissa, käydä Hakkaraisen kotona, matkustaa avaruudessa, kokeilla erilaisia roolivaatteita ja piirtää (sitä kun ei kotona näemmä saa harrastaa riittävästi).

Mökille palattuamme kutsui pulkkamäki! Siitä riitti iloa pitkäksi aikaa. Mäessä sai hyvät vauhdit, lumi pöllysi, välillä löytyi lapsia ja aikuisia kinoksista yltäpäältä lumessa. Kuului naurua ja kiljuntaa, hiukan myös itkua mutta todella vähän, enimmäkseen juniorin vinkumista kun ei heti päässyt laskemaan mäkeä uudelleen.

 Sunnuntaina jatkui pulkkailut mutta sitä ennen piti tankata itseään laskiaispullalla. Serkut olivat leiponeet todella hyviä pullia!

Lauantai-illan ohjelmassa oli kynsien koristelu. Tätin aarteista löytyi hienoja lakkoja, tarroja ja timantteja. Kaikki tytöt saivat makeat kynnet. Kuvissa vain meijän tyttöjen kynnet koska kynsikuvat unohtui ottaa mökillä..

Monan koko reissun kohokohta oli kun häneltä lähti sunnuntaina eka hammas!! Se laitettiin hyvään talteen, kotimatkalla piti siitä puhua, kotona se piti kaivaa heti ekana esille..maanantaiaamuna se oli ekana mielessä =).

Kiva kun luit viikonlopustamme. Hyvää huomista laskiaistiistaita!

Moikka!

Aurinko armas

Tänään laiskotti ja väsytti kiireisen viikon päätteeksi. Onneksi tuli upea ilma ja oli ihan pakko lähteä ulos ja unohtaa kaikki kotihommat! Ensin teimme puuhommia koko perheen  voimin. Juniorin naama loisti kun sai tehä isojen ihmisten hommia.  Hän hyppi ja kiljui innosta ootellessa taas uutta puukalikkaa jonka sai heittää puuliiteriin. 

Seuraavaksi oli vuorossa pulkkailua. Mona nautti kun sai olla vedettävänä. Hän kun on joutunut yleensä itse vetämään pulkan sillä aikaa kun pikkusisko istuu pulkassa. Mäenlaskua, kiljuntaa ja upea talvinen päivä! 

Retkemme päättyi rantaan. Siinä auringosta nauttiessa kaikkien mieleen alkoi tulla makkaranpaisto. Äkkiä haimme tarpeet rantaan ja pian ilmassa oli ihana savuntuoksu. 

Tällaisia päiviä lisää niin kyllä patterit latautuu!

Tulppaanit

Nyt se taas alkoi! Tulppaanit! Niitä on pakko ostaa vähän väliä kun huutelevat kaupassa ohi kävellessä. Nämä tulppaanit huutelivat kyllä mainoslehdessä ja hienovaraisesti vihjaisin isännälle, että oisi mukava jos vaaleanpunaisia tulppaaneja kotiutuisi meille. 

Mutta kuinka näitä pidetään hengissä? Eilen nämä riippuivat masentuneena alaspäin, tänään ovat nousseet ja näyttävät virkeämmiltä. Muutama pieni käsikin käy nyppimässä lehtiä näistä.

Vaaleanpunainen? Pinkki? Näiden värien eroa en osaa erottaa, tyttäreni mielestä sanon aina väärin. Nämä värit kuitenkin puskevat koko ajan enemmän ja enemmän esille meidän kodissa. Lienevät minun (kuten monen muunkin bloggaajan) tämän kevään värit. Jossakin vaiheessa en jaksanut näitä värejä muualla kuin lasten vaatteissa.

 Myös vanhat sokeripurkit saivat väriä tuikkutuunaus teipistä.

Viikonlopun vietin flunssassa sohvan pohjalla ja kyllä nämä sinne tänne sojottavat tulppaanit mieltä piristi (ja tietenkin suklaa). Luin pari niksiä ja ehkeivät seuraavat tulppaanit notkahtele näin holtittomasti.

 Aurinkoisia talvipäiviä!

Täällä on meidän koti!

Arkistojen kätköistä kuvia kotimme ympäristöstä. Rakastamme asua täällä, täällä on rauha.

Taloltamme on rantaan 150 metriä. Talvella olkkarin ikkunasta näkyy merelle kun puissa ei ole lehtiä.

Meillä on yhteisranta naapureiden kanssa. Sieltä löytyy grilli ja "huvimaja" jossa voi vaikka syödä tuulisella säällä.

Kun seikkailee lähimetsässä, voi kiivetä kallion päälle josta näkyy kauemmas merelle.

Pihamme on pieni, jokunen istutettu kasvi sieltä löytyy, mutta lähinnä ympärillä on metsää.

Naapureita ei montaa ole mutta kaikenkarvaisia elukoita sitäkin enemmän.